Kuvaaja: Kuviophoto, Andes Portman | Kuvaoikeudet: Tilasi Oy | Sisustus- ja valaistussuunnittelu Erja Taipale, Tilasi Oy
Jos tila tuntuu ankealta, tavallisimmin ongelma on valaistuksessa, ja tarkemmin sanottuna siinä, että valo on liian tasaista. Kun tilannetta lähdetään korjaamaan omin päin, ilman suunnittelijaa, ratkaisu on usein se, että lisätään valoa. Kattoon upotetaan spotteja, tehoa kasvatetaan ja tilasta tehdään kirkkaampi. Lopputulos ei silti parane, se vain muuttuu tasaisen kirkkaaksi.
Sisustussuunnittelija SI Erja Taipale, joka on erikoistunut valaistussuunnitteluun, kohtaa tämän tilanteen työssään toistuvasti. Hänen mukaansa ongelma on harvoin valon määrässä. Kysymys on siitä, miten valo jakautuu tilassa.
Varjo tekee valon
Valaistuksen perusperiaate on Taipaleen mukaan yksinkertainen ja silti se usein unohdetaan. Jos varjoja ei ole, ei ole myöskään valoa, koska kaikki näyttää tasaiselta. Varjot tekevät tilasta mielenkiintoisen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että varjoja pitää uskaltaa jättää. Tasaista valoa ei tarvita joka paikkaan, ei edes toimistossa.
Taustalla on usein kokemus siitä, että on elänyt tilassa, joka on tuntunut liian pimeältä. Kun siihen haetaan muutosta ilman ammatillista suunnittelua, katto tykitetään täyteen valoa. Silloin siirrytään ääripäästä toiseen, ja lopputulos jää yhtä kauas siitä, mitä haettiin.
Valaistussuunnitelma määrittelee valaisimien paikat, värilämpötilat ja ryhmitykset
Taipaleen mukaan yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on se, että valaistussuunnittelu mielletään lamppujen valitsemiseksi. Olennaista on kuitenkin se, mitä valolla halutaan tehdä. Suunnittelussa määritellään ensin tilan tarpeet. Missä tarvitaan yleisvaloa ja missä kohdevaloa, mitä halutaan korostaa ja mitä jättää taustalle, miten eri valot toimivat yhdessä. Vasta tämän jälkeen valaisimilla on merkitystä.
Dokumenttina valaistussuunnitelma sisältää valaisimien paikat pohjakuvassa, värilämpötilat ja ryhmitykset eli sen, mitkä valaisimet syttyvät yhtä aikaa. Lisäksi suunnitelma käydään läpi sähkösuunnittelijan kanssa, jotta mahdolliset päällekkäisyydet huomataan ajoissa, kertoo sisustussuunnittelija SI Dima Latvalahti.
Kun pienillä yksityiskohdilla on iso vaikutus tilaan
Valaistussuunnittelun merkitys konkretisoituu usein yksityiskohdissa. Eräässä Latvalahden kohteessa kattoon oli merkitty viisi jakorasiaa valaisimia varten. Sähkösuunnittelijan kanssa ratkaisu mietittiin uudelleen, ja lopulta päästiin kahteen. Diman mukaan muutos oli suunnitelmassa pieni, mutta kalliin rimakaton kannalta merkittävä. Tämä on tyypillinen esimerkki tilanteesta, jossa valaistussuunnittelu ei näy lopputuloksessa vain yksittäisenä elementtinä, vaan koko tilan laadussa.
Valaistussuunnittelu aloitetaan, kun rakennuslupahakemus on jätetty
Sisustussuunnittelija kannattaa ottaa mukaan projektiin jo ennen rakennuslupaa, mutta valaistussuunnittelu omana työvaiheenaan pääsee kunnolla käyntiin vasta luvan jättämisen jälkeen. Siinä vaiheessa pohjakuvat ovat riittävän tarkkoja eivätkä ne enää juuri muutu, joten suunnittelu voidaan aloittaa turvallisesti, Taipale taustoittaa.
Syy aikaisuuteen on käytännöllinen. Sähkösuunnittelija tarvitsee tiedot hyvin varhaisessa vaiheessa. Jo silloin, kun kaivuri tulee tontille, tonttisähköjen suunnitelmien tulee olla valmiina. Tällöin täytyy tietää muun muassa ryhmäkeskusten paikat, jotta maahan kaivettavat kaapelit ovat riittävän pitkiä. Elementti- ja hirsitaloissa sähköratkaisut lyödään lukkoon aikaisemmin kuin harkkotalossa, jossa joustoa on enemmän.
Tästä syystä valaistussuunnittelija kysyy huonekalujen sijoittelusta jo ennen kuin lapio on lyöty maahan. Kysymys hämmentää monia asiakkaita. Jos tiedot saadaan liian myöhään, seinässä ei välttämättä ole valopistettä siellä, missä sitä tarvitaan. Paperilla muutokset ovat edullisia, mutta mitä pidemmälle rakentaminen etenee, sitä kalliimmaksi ne käyvät.
Remonttikohteessa järjestys on hieman erilainen, koska osa lähtötiedoista selviää vasta rakenteiden avaamisen jälkeen.
Tekniikka ei korjaa huonoa suunnittelua
Älyvalaistuksesta puhutaan nykyisin paljon, ja termillä voi tarkoittaa hyvin eri asioita. Yksinkertaisimmillaan kyse on marketista ostetusta polttimosta, jota ohjataan sovelluksella. Laajimmillaan kyse on kotiautomaatiojärjestelmästä, johon voidaan kytkeä valaistuksen lisäksi murtosuojaus, vesihälyttimet, verhot, musiikki, lämmitys ja sääasema.
Taloautomaatio itsessään ei ole uusi asia, sillä ratkaisuja on ollut markkinoilla vuosikausia. Uutta on se, että ledi mahdollistaa yhä monipuolisempia toteutuksia. Tunable white tarkoittaa valon värilämpötilan säätämistä ja warm dimming valon lämpenemistä himmennettäessä. Tekniikka kehittyy jatkuvasti ja hinnat laskevat, mikä tekee älykkäästä valaistuksesta yhä saavutettavampaa.
Taipale palaa teknologiapuheen lomassa tärkeään periaatteeseen: tekniikka on väline. Jos valopiste on väärässä paikassa, sitä ei ratkaista sovelluksella, ja jos valaistus on suunniteltu huonosti, siitä ei tehdä kiinnostavaa säätämällä.
Valonlähteiden murros näkyy edelleen suunnittelijan työssä
Kun Taipale aloitti alalla, käytössä olivat loistelamput, pienoisloistelamput, halogeenit ja hehkulamput. Kylmäkatodivalaisin oli jännittävä uutuus ja ledi vasta raakile.
Alkuvaiheessa valaisinvalmistajat pyrkivät korvaamaan perinteiset valonlähteet ledillä sellaisenaan. Se ei aina onnistunut, koska ledin ominaisuudet poikkeavat merkittävästi esimerkiksi hehkulampun tai loisteputken ominaisuuksista. Yksi hankalimmista tapauksista oli pienen G9-halogeenin korvaaminen. Se valmistui tuotteena viimeisten joukossa, koska ympärisäteilevän ledin kehittäminen oli teknisesti vaikeaa. Ennen kuin se onnistui, tuloksena oli usein muovipötkylöitä, jotka eivät istuneet vanhoihin kristallikruunuihin.
Murroskauden näkeminen on ammatillinen vahvuus. Kun tietää, millaisista lähtökohdista on tultu, ymmärtää myös sen, mihin ledin ominaisuudet sopivat.
Valaistus on osa rakennetta
Hyvin suunniteltu valaistus tekee tilasta toimivan. Työskentely on sujuvaa ja tunnelma mukautuu tilanteeseen. Sen sijaan huonosti suunniteltu valaistus tekee tilasta helposti levottoman tai litteän, vaikka kaikki muu olisi kunnossa.
Valaistusta ei siksi kannata ajatella viimeistelynä. Se on osa rakennetta, ja rakenteesta päätetään silloin, kun valo on vielä pelkkiä merkintöjä pohjakuvassa. Siinä vaiheessa ratkaistaan myös se, minne varjot jäävät.
SI ry:n jäsenistöstä löydät oman alueesi suunnittelijat portfolioineen.