Suunnittelu on aina yhteistyötä. Sisustussuunnittelijoilla ja arkkitehdeillä on molemmilla oma erityinen roolinsa osana suunnittelutiimiä, ja parhaimmillaan yhteistyö tuottaa toimivia, pitkäikäisiä ja visuaalisesti upeita tiloja. Pyysimme arkkitehti SAFA Pekka Saatsia kertomaan, millaista lisäarvoa sisustussuunnittelijan mukanaolo tuo rakennushankkeisiin ja miten suunnittelutyössä voidaan toimia vastuullisesti.
Mitä lisäarvoa sisustussuunnittelija tuo arkkitehdin työhön?
Saatsin mukaan sisustusarkkitehti voi parhaimmillaan tuoda merkittävän panoksen suunnittelutiimiin oman erityisosaamisensa avulla. ”Sisustussuunnittelijoilla on usein arkkitehtien osaamista täydentävää tietoa esimerkiksi kalusteista, valaistuksesta ja tekstiileistä. Näillä on suuri merkitys tilojen käytettävyyteen ja viihtyvyyteen, mutta niihin ei aina ehditä paneutua riittävän syvällisesti arkkitehtisuunnittelun yhteydessä.”
Sisustussuunnittelija voi tuoda rakennushankkeeseen käyttäjälähtöisen näkökulman, keskittyä tilojen arjen toimivuuteen ja kehittää ratkaisuja, jotka parantavat rakennuksen kokonaisvaltaista laatua ja kestävyyttä.
Miten yhteistyö saadaan sujumaan?
”Hyvä yhteistyö edellyttää ammattimaisuutta, avointa kommunikaatiota ja sitä, että kaikki osapuolet pyrkivät yhteiseen tavoitteeseen. Tärkeää on myös, että suunnittelijat ymmärtävät hankkeen budjetin ja reunaehdot jo alusta alkaen. Näin suunnitelmat ovat realistisia ja toteutettavissa”, arvioi Saatsi. Suunnittelun kannalta tärkeimpiä dokumentteja arkkitehdin ja sisustussuunnittelijan välillä ovat huonekortit, jotka kuvaavat tilan toimintaa ja materiaaleja sekä kaaviot ja mallinnukset, jotka konkretisoivat suunnitelman ja helpottavat yhteistyötä.
Vastuullisuus suunnitteluvaiheessa – miten sisustussuunnittelija voi vaikuttaa?
Vastuullinen sisustussuunnittelu näkyy materiaalivalinnoissa, pitkäikäisissä ratkaisuissa ja tilojen muuntojoustavuudessa. Saatsi korostaa erityisesti kierrätettyjen ja kestävien materiaalien merkitystä: ”Esimerkiksi kalusteiden ja materiaalien kierrättäminen on vastuullista ja tuo tiloihin kerrostuneisuutta ja kestävää laatua. Ajattomuus on myös osa kestävää suunnittelua – kannattaa valita korjauskelpoisia luonnonmateriaaleja, kuten massiivipuuta, joka kestää aikaa ja muokkautuu tarpeiden mukaan.”
Materiaalivalinnat ja niiden vaikutus rakennuksen elinkaareen
Saatsi näkee, että materiaalien korjattavuus ja muokattavuus ovat olennaisia tekijöitä kestävyydessä. ”Esimerkiksi massiivipuiset keittiörungot mahdollistavat kalusteiden muokkaamisen ja ovien vaihtamisen vuosikymmenten mittaan. Lastulevyrungot eivät tarjoa tätä mahdollisuutta. Sen sijaan massiiviset, laadukkaat ovet ja pinnat kestävät aikaa ja patinoituvat kauniisti.”
Kertakäyttöajattelu on ongelma, johon suunnittelijoiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Aito materiaali vanhenee arvokkaasti, toisin kuin trendipohjaiset, lyhytikäiset ratkaisut.
Rakennusbudjetti ja suunnittelijoiden rooli
Rakennusbudjetin laatiminen on tilaajan vastuulla, mutta suunnittelijoiden tehtävä on ymmärtää, mitkä ratkaisut ovat kustannustehokkaita ja mitkä investointeja pitkäjänteiseen laatuun.
”Pienissä hankkeissa erillinen kustannussuunnittelija voi olla tarpeeton, mutta suunnittelijoiden on silti ymmärrettävä eri ratkaisujen hintatasot suhteessa perustasoon. Kun budjetti on tiedossa alusta asti, on helpompi tehdä kestäviä päätöksiä”, Saatsi kertaa.
Uudis- ja korjausrakennushankkeiden nykytilanne
Vaikka uudisrakentaminen on hidastunut, korjausrakentaminen pitää alaa liikkeessä. ”Rakennusfysiikan ymmärrys on korjausrakentamisessa keskeistä – vanha rakennus on kokonaisuus, jossa asiat vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi vanhat savupiiput ovat usein olennainen osa ilmanvaihtoa, eikä niitä kannata purkaa ymmärtämättä kokonaisvaikutuksia”, toteaa Saatsi.
Vanhojen rakennusten arvo ja säilytettävät elementit
Saatsin mukaan satavuotiasta rakennusta on helppo kunnioittaa, mutta myös 1980- ja 1990-lukujen rakennuksia arvioidaan yhä useammin osana kulttuuriperintöä. ”On tärkeää tunnistaa laadukas suunnittelu ja erottaa se massarakentamisesta. Kaikki vanha ei ole arvokasta, mutta kaikki uusi ei myöskään ole parempaa.”
Saatsi korostaa, että perinteisiä rakenteita kannattaa ensisijaisesti korjata alkuperäisin menetelmin, mutta uusille materiaaleille on paikkansa erityisesti silloin, kun ne ovat teknisesti kestäviä ja arkkitehtonisesti sopivia.
Hukkamateriaalin hyödyntäminen
Rakennustyömailta jää aina yli materiaalia, mutta usein sen voi hyödyntää. Laatat ja muut kestävät materiaalit kannattaa säilyttää tulevia korjauksia varten ja hukkamateriaaleja voi käyttää luovasti muihin tarkoituksiin. Kierrättäminen ja materiaalien uusiokäyttö ovat osa vastuullista suunnittelua.
”Vastuullinen suunnittelu ei ole vain trendi – se on tapa ajatella tilojen elinkaarta ja tehdä kestäviä, käyttäjäystävällisiä valintoja”, linjaa Saatsi.
Sisustussuunnittelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamisen vastuullisuuteen, ja parhaimmillaan yhteistyö arkkitehtien kanssa tuottaa kestävää, kaunista ja toimivaa rakennettua ympäristöä.
Lue lisää vastuullisesta suunnittelusta: saatsi.fi/blogi