“Hyvä ympäristö ei ole vain fyysinen. Se on ekosysteemi. Kokemus. Muutoksen mahdollistaja.”
Näin tiivistyy Carita Ahosen suunnittelufilosofia. Hän on sisustusarkkitehti SIO, LFA-akkreditoitu biofilinen suunnitteluasiantuntija Impact Business Design-toimisto Brande Oy:ssä. Hänen työnsä käsittää sisä- ja ulkotilojen suunnittelua sekä laajempia kokonaisuuksia, joiden keskiössä vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, luonnon monimuotoisuuteen ja siihen, miten rakennettu ympäristö voi toimia osaratkaisuna haastavissa tilanteissa.
Ahosen mukaan suunnittelu on osa laajempaa järjestelmää, jonka vaikutukset ovat aina inhimilliset eli, miten me elämme, tunnemme, palaudumme ja rakennamme vuorovaikutusta ympäristöömme.
Monikerroksinen työpöytä: ekologiaa, ihmistä ja systeemejä
Ahosen nykyiset projektit ulottuvat hoivaympäristöistä oppimisympäristöihin ja kaupunkikehityksestä aina kotien suunnitteluun. Ne kaikki jakavat yhteisen perustan: suunnittelun pitää perustua kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Biofilinen suunnittelu on yksi hänen tärkeimpiä työkalujaan: kokonaisvaltainen suunnittelutapa, jossa yhdistyvät luonnon elementit, esteettiset periaatteet ja tutkittu tieto. Yksi väri tai materiaali ei tee tilasta biofilista.
“Moni luulee, että biofilinen suunnittelu tarkoittaa viherkasveja tai sammaltauluja, joka on hiukan yksioikoinen tulkinta. Todellisuudessa kyse on paljon syvällisemmästä prosessista”, sanoo Ahonen.
Biofilinen suunnittelu pohjautuu ymmärrykseen, että ihmisellä on luontainen tarve olla yhteydessä luonnon elementteihin ja prosesseihin. Tiedetään lukuisista tutkimuksista, että sillä on hyvinvointia tukeva vaikutus. Ympäristö, joka ei vastaa tähän tarpeeseen, ei voi tukea ihmisen hyvinvointia täysipainoisesti. Jokaisessa projektissa täytyy ratkaisuja pohtia useiden kysymysten kautta ennen kuin sen päästää käsistään. Kysymykset liittyvät aina ensisijaisesti hyvinvoinnin ja terveyden vaikutuksiin, ympäristöllisiin vaikutuksiin tai tehdäänkö vähemmän haittaa vai enemmän hyvää. Näihin kysymyksiin Ahonen pyrkii etsimään vastauksia tutkimukseen perustuvalla ajattelulla, systeemisellä näkemyksellä ja rohkeudella katsoa tilaa osana laajempaa ekologista kokonaisuutta.
”Vaativinta ei ole visuaalinen harmonia, vaan se, että tila toimii yhtä aikaa ihmiselle, luonnolle ja paikalliselle ekosysteemille. Biofilinen suunnittelu ei ole pintaa, se on vaikuttavuutta”, Ahonen sanoo.
Suunnittelu ajattelun muutoksena
Yksi Ahosen työn iloisimmista haasteista on asiakkaiden ajattelun muuttuminen. Kun asiakas alkaa näkemään suunnittelun mahdollisuudet syvemmällä tasolla, avautuu aivan uudenlainen vuorovaikutus.
“On hienoa huomata, kun asiakas oivaltaa, että nyt puhutaan jostakin paljon perustavanlaatuisesta ja syvemmästä muutoksen ajurista kuin pelkästään pinnallisista asioista”, hän kertoo.
Ahonen ei tarjoa valmiita ratkaisuja. Hän kysyy, tutkii, epäilee, ottaa selvää, opiskelee ja kyseenalaistaa myös itseään jatkuvasti. Valitsemallaan polulla ei hänen mukaansa ole koskaan valmis, eikä sen kuulukaan olla. Suunnittelu ei ole hänelle valmiin toistamista, vaan jatkuvaa havainnointia kuten luonto itsekin toimii.
“Kun hyväksyy keskeneräisyyden, voi löytää vastauksia. On osattava pysähtyä, kysyä ja reflektoida. Kysymykset ovat usein tärkeämpiä kuin vastaukset”, Ahonen perustelee.
Tämä lähestymistapa muistuttaa enemmän tutkimusta kuin perinteistä suunnittelua. Se nojaa uteliaisuuteen, kriittiseen ajatteluun ja inhimillisiin arvoihin. Se ei pyri muovaamaan tilaa tai ympäristöä ulkoapäin, vaan kuuntelee, havainnoi ja rakentaa sen sisältä käsin, ihmisille, joita se palvelee, ja luonnolle, jonka osa se on.
Trendien sijaan luonnon viisautta
Kun puhe kääntyy inspiraatioon, Ahonen tekee selväksi, että trendit eivät ohjaa hänen suunnitteluaan. Päinvastoin hän kokee, että trendit ylläpitävät haitallisia kulutustottumuksia, joka muotoilee ympäristöämme pintapuolisista lähtökohdista käsin.
”Luonto ei toimi trendien mukaan. Se toimii rytmien, systeemien ja vuorovaikutuksen kautta. Juuri sitä meidän pitäisi suunnittelussa jäljitellä.” Ahonen puntaroi.
Luonto ei toimi trendeittäin eikä ihmisen keksimien raamien mukaan. Se on tasapainoinen biologinen systeemi, joka toimii nerokkaasti. Sieltä löytyy loputtomasti inspiraation lähteitä, kun katsoo pintaa syvemmälle. Sieltä löytyy ihmisen evolutiiviset rakennuspalikat myös, mutta olemme matkan varrella tämän unohtaneet. Tämä voi näkyä projekteissa eri tavoin, riippuen asiakkaasta, paikasta ja painopisteistä. Mutta ydintä se ei koskaan kadota: hyvinvointi, kestävyys ja syvä yhteys ympäristöön.
“Materiaalien merkitys on valtava, se on osa vuorovaikutusta tilan ja ihmisen välillä mutta myös ympäristön kuormituksen osalta.”
Häntä innostavat uudet materiaalit, jotka ovat täysin uusia eikä markkinat ole niitä varten vielä olemassa. Hän seuraa globaalisti tapahtuvaa innovaatiota ja uskoo, että tulevaisuus tuo uusia vaihtoehtoja terveyttä tai ympäristöä kuormittavien materiaalien tilalle.
Kestävämpi ympäristö ekosysteemin ehdoilla
Keskustellessamme nykyhetkestä, Ahonen kokee, että elämme samanaikaisesti sekä ekologisessa että inhimillisessä kriisissä. Ilmastonmuutos, luontokato, kemikaalisaasteet, teknologinen murros ja mielenterveyden haasteet osoittavat, ettei nykyinen rakennettu ympäristö vastaa enää ajan tarpeisiin.
”Mutta kriisi ei ole vain uhka. Se on myös mahdollisuus uudistaa tapaa, jolla suunnittelemme ja elämme.”
Hän kokee, että suunnittelijan vastuu on valtava, mutta myös mahdollisuuksia täynnä. Oli kyse pienestä tai isosta kokonaisuudesta, vaikuttamisen mahdollisuus on aina olemassa. Hän ei suhtaudu ympäristöihin neutraaleina taustoina, vaan näkee ne aktiivisina vuorovaikutteisina toimijoina. Hyvin suunniteltu ympäristö voi tukea toipumista, vahvistaa resilienssiä, kannustaa vuorovaikutukseen eli se voi olla toivon paikka.
“Biofilinen suunnittelu ei ole minulle valinta, vaan välttämättömyys. Se on tapa vastata maailman kriiseihin, konkreettisesti, ympäristöjen kautta.”
Tulevaisuuden tilat rakentuvat kokonaisvaltaisesti
Ahosen lähestymistapa haastaa perinteisen tila-, tai ympäristösuunnittelun ja tarjoaa vaihtoehdon, jossa suunnittelijan rooli on entistä laajempi ja ehkä myös merkityksellisempi. Hän ei pelkää puhua suunnittelun etiikasta, vallasta tai vastuusta. Hän tietää, että ympäristövaikutukset määritellään jo suunnittelupöydällä.
“Arviolta 80 % tuotteen tai tilan ympäristövaikutuksista määräytyy suunnitteluvaiheessa. Siksi meidän roolimme on valtava”, Ahonen toteaa.
Ahosen tulevat projektit ovat vielä osin salassapidettäviä, mutta yksi asia on varmaa: ne tulevat jatkamaan tätä kokonaisvaltaista linjaa. Ne haastavat, innostavat ja osoittavat, että ympäristö voi olla paljon enemmän kuin paikka, se voi olla ekosysteemi, joka hoitaa, yhdistää ja kantaa.
“Haluan, että projektini tuovat toivoa. Että ne näyttävät, miten ympäristö voi olla hyvän elämän mahdollistaja. Että ne muistuttavat meitä siitä, mikä on olennaista.”
Biofilia ei ole trendi, vaan paluu yhteyteen
Carita Ahosen työ ei ole helppoa. Se on kompleksista, monikerroksista ja jatkuvaa tasapainottelua käytännöllisyyden, ympäristöhaasteiden, estetiikan välillä. Mutta juuri siksi se on niin merkityksellistä.
Ahosen kokonaisvaltainen lähestymistapa muistuttaa meitä siitä, että ympäristöjen suunnittelu, ei ole pelkästään muotoilua. Se on itsensä ja omien käsitysten kyseenalaistamista, uuden oppimista, olemassa olevien raamien kriittistä tarkastelua, tunnetta, merkityksen etsimistä ja tulevaisuuteen painottuvaa suunnittelua. Kun tila suunnitellaan ihmisen ja luonnon näkökulmasta, se voi mahdollistaa jotain olennaista: yhteyden siihen, mikä on aitoa, kestävää ja hyvää.
“Tila ei ole koskaan vain tila. Se on mahdollisuus, meille kaikille”, Ahonen kiteyttää.
LFA Accredited Professional & Certified Biophilic Design expert
Biophilic Interior Architect SIO / AMK
Designer AMK