Rakennushanke on aina monen asiantuntijan yhteistyötä, jossa sisustussuunnittelijan ja urakoitsijan saumaton kommunikaatio on avain onnistuneeseen lopputulokseen. Kun suunnittelun ja toteutuksen eri osa-alueet tukevat toisiaan, syntyy kestäviä, pitkäikäisiä ja toimivia tiloja, jotka huomioivat niin esteettiset kuin tekniset vaatimukset.
Mutta mitä jokaisen sisustussuunnittelijan tulisi ymmärtää rakennusteknisistä lähtökohdista, materiaaleista ja budjetista? Miten suunnittelijan ja urakoitsijan yhteistyö voi parhaimmillaan sujuvoittaa prosessia ja vähentää turhia kustannuksia? Keskustelimme aiheesta rakennusurakoitsija Vilja Schepelin ja savirakentaja Suveka Kymäläisen kanssa.
Rakennus sanelee reunaehdot – vastuullinen suunnittelu lähtee pohjaratkaisusta
Rakennushankkeissa tehdään usein muutoksia tilojen pohjaratkaisuun, mutta kaikki muutokset eivät ole tarpeellisia – eikä aina edes kestäviä ratkaisuja.
”Mitä vähemmän muutoksia tehdään, sitä ekologisempi ja budjettiystävällisempi kokonaisuudesta tulee. Liian usein lähdetään muokkaamaan rakenteita, kun asian voisi ratkaista muuten, esimerkiksi pohjaratkaisua hienosäätämällä”, kertoo Vilja Schepel.
Sisustussuunnittelijan onkin tärkeää tunnistaa rakennuksen alkuperäiset ominaisuudet ja rakenteet, jotta ratkaisut ovat pitkäikäisiä ja rakennuksen hengelle sopivia. Esimerkiksi:
- Vanhaan hirsitaloon ei kannata tehdä sileää gyproc-seinää, sillä se ei tue alkuperäisen rakenteen hengittävyyttä.
- Listaton lattiaratkaisu ei toimi kelluvan lattiamateriaalin kanssa, koska rakenteiden luonnollinen elämisliike aiheuttaa ongelmia.
- Savirakenteisiin suunnitellut materiaalit tulisi valita alusta asti oikein, sillä kaikki seinärakenteet eivät sovellu myöhemmin savilaastoitukseen.
”Rakennus on kokonaisuus, ja sen historiaa ja alkuperäisiä ratkaisuja on syytä kunnioittaa. Ei ole olemassa yhtä oikeaa materiaalia – se täytyy miettiä rakennuksen ehdoilla” arvioi Schepel.
Budjetti ja toteutettavuus – suunnittelijan täytyy ymmärtää kokonaiskuva
Moni sisustussuunnittelija keskittyy visuaaliseen suunnitteluun, mutta budjetointi ja toteutettavuus ovat yhtä olennaisia osa-alueita. ”Usein suunnittelija maalaa unelmia asiakkaalle ja urakoitsija ampuu ne alas. Tämä voidaan välttää käymällä realistinen keskustelu budjetista heti alkuvaiheessa”, toteaa Schepel. Tärkeintä on, että asiakas tietää budjettinsa ja suunnittelija osaa tehdä toteutuskelpoisia ratkaisuja sen puitteissa. Suunnittelijan ei tarvitse tuntea kaikkia hintatietoja, mutta hänellä on oltava käsitys siitä, mikä on ylipäätään mahdollista.
Mitä suunnittelijan tulee ottaa huomioon budjetin kannalta?
- Budjetti on tärkeää ottaa mukaan jo luonnosvaiheessa, jotta suunnitelmat ovat realistisia.
- Tarjouspyynnöt kannattaa tehdä huolella – jos tarjouksesta puuttuu oleellisia töitä, kuten sähköasennuksia, se voi nostaa kustannuksia merkittävästi.
- Rakenteellisten muutosten kustannukset voivat yllättää – esimerkiksi laatta- ja kivimateriaalit voivat vaatia lisäeristyksiä ja vahvistettuja rakenteita.
”Asiakkaalle on luonnollisesti tärkeää, että remontti pysyy budjetissa – eikä tule yllätyksiä jälkikäteen”, linjaa Schepel.
Vastuulliset materiaalivalinnat – elinkaari ratkaisee
Kestävän sisustussuunnittelun ydin on materiaalivalinnoissa. Mutta mitä tarkoittaa vastuullinen materiaali?
”Pelkkä kierrätettävyys ei riitä – materiaalin tulisi olla pitkäikäinen, huollettava ja korjattavissa. Tuotteita, joiden elinkaari päättyy ongelmajätteeksi, ei tulisi käyttää suunnittelussa lainkaan”, sanoo Suveka Kymäläinen.
Sisustussuunnittelijan kannattaa miettiä:
- Materiaalin elinkaari – kuinka kauan se kestää käytössä ja onko se huollettavissa?
- Hengittävyys ja luonnollisuus – erityisesti vanhoissa rakennuksissa hengittävät materiaalit, kuten savi ja luonnonkuitupohjaiset maalit, ovat parempia valintoja kuin muovipohjaiset tuotteet.
- Ympäristövaikutukset – sementtipohjaiset tuotteet ja synteettiset pinnoitteet voivat olla ekologisesti raskaita ja vaikeasti kierrätettäviä.
- Paikallisuus ja läpinäkyvä tuotanto – lähituotetut ja sertifioidut materiaalit ovat parempi valinta kuin pitkien toimitusketjujen tuotteet.
”Savessa on parasta sen loputon uudelleenkäyttömahdollisuus – se ei koskaan päädy kaatopaikkajätteeksi”, kertoo Suveka Kymäläinen.
Rakentamisen ja sisustussuunnittelun yhteistyö – avaimet onnistumiseen
Sisustussuunnittelijan ja urakoitsijan välinen yhteistyö voi parhaimmillaan säästää aikaa, rahaa ja materiaaleja, mutta se vaatii avoimuutta ja selkeitä suunnitelmia. Tärkeää on tehdä tarkat ja yksityiskohtaiset suunnitelmat jo ennen projektin alkua, sillä muutokset kesken rakennusvaiheen aiheuttavat lisäkustannuksia ja viivästyksiä. Yhtä tärkeää on muodostaa yhteinen ymmärrys rakenteista ja materiaaleista – suunnittelijan tulee tietää, mitkä materiaalit sopivat mihinkin rakennukseen. Keskeistä on myös aktiivinen ja läpinäkyvä kommunikaatio, siten että suunnittelija, urakoitsija ja asiakas ovat samalla sivulla koko prosessin ajan.
”Suunnittelijan ei tarvitse tietää kaikkea, mutta on tärkeää osata tunnistaa tilanteet, joissa tarvitaan lisää asiantuntijoita mukaan”, arvioi Schepel.
Kohti kestävää tulevaisuutta – suunnittelijan ja rakentajan rooli
Rakennusalan vastuullisuus ei ole vain trendi, vaan se on välttämättömyys. Sisustussuunnittelijoilla ja urakoitsijoilla on suuri rooli siinä, miten rakennushankkeita toteutetaan ja minkälaisia ratkaisuja suositaan. Pienillä muutoksilla voidaan saavuttaa suuria vaikutuksia: Vältetään turhia purkutöitä ja hyödynnetään jo olemassa olevia materiaaleja; suunnitellaan pitkäikäisiä ja huollettavia tiloja – kestävyyttä ei mitata vain ekologisuudella, vaan myös taloudellisella ja toiminnallisella järkevyydellä; ja edistetään materiaalien uudelleenkäyttöä sekä kierrätystä jo suunnitteluvaiheessa.
”Tärkeintä on ymmärtää, että kun rakennetaan hyvin ja kestävästi, se on vastuullista niin asiakasta, ympäristöä kuin tulevia sukupolvia kohtaan”, linjaa Schepel.